Tulospalvelu

Erilaista tukidataa suunnistuksen tulospalvelua pyörittäville.

  • Jukka Inkeri atk-tekemisten lyhyt historiikki
  • 1981 syyskuussa alkoi tietotekniikan opiskelu nykyisessä Itä-Suomen Yliopistolla, Joensuussa
    • oli ensi kosketus tietokoneisiin, näppäimistöön, … 1. tietokone oli VT100 ohjausta hallitseva pääte kytkettynä VAX/VMS ”jääkaappiin”
    • Pascal oli 1. ohjelmointikieli
  • 1983 tulospalveluohjelman esiversio VAX/VMS Pascal-kielellä
  • 1983 MS-DOS kone rantautui Suomeen, kesätöissä MS-Pascal versio syntyi tulospalvelusta
  • 1983 syyskuussa Kalevan Rasti järjesti KLL SM ja SM-viesti ryhmä 2+3
    • 2 kk:ssa käytännössä tyhjästä tuli tehtyä tulospalveluohjelma, joka toimi yhdellä koneella
    • opiskelijakaveri Jari Pirhosen kanssa oltiin kisapaikalla testaamassa kuinka ohjelma toimii, kilpailukortit ja maalipöytäkirjat annettiin meille virallisen perinteisen käsilaskennan jälkeen vapaasti käytettäväksi
    • laitteisto: Victor MS-DOS PC, muistia 256 kt, 2×720 kt lerput. Matriisikirjoitin Mannesman Tally. Näyttö 14” 800×800 resoluutiolla, vihreä fosfori.
    • Jari saneli, minä naputtelin
    • jossakin vaiheessa kuuluttaja Pertti Ahtiainen tuli kyselemään onko me saatu mitä aikaiseksi. Kerroimme että olemme reaaliajassa, kaikki menee hienosti. Sepä hyvä, saadaanko teiltä printtiä tuloksista että voidaan jakaa palkinnot ? Tottakai, mutta etkö voi lueka suoraan tulostaululta ? ”En voi, kun siellä on vasta toista osuutta valmiina …”. Mitä h…ä ja katsomaan tulostaulua. Tosiaankin tulostaulu aika tyhjä. Sitten katsomaan viralliseen laskentakoppiin: Siellä oli ihan kaaos. Oli luultu kun 1982 Jukola oli hoidettu, niin pikku SM:t menee heittämällä. Paha virhe. Näissä SM-viesteissä osuuspituudet nuorimmilla pulska 20 minuuttia ja kilpailijoita yli tuhat eli maalissa on huiske kokoajan eli tahti vastasi lähes Jukola 1. osuuden vaihtoa mutta pari tuntia kokoajan …
    • tulostimme tulokset aika ylpeänä, sen jälkeen ei KR:ssä ole käsin laskettu tuloksia
    • erikoinen opetus saatiin: Kisan aikana näytössä oli ihmeellisiä merkkejä silloin tällöin, sähkössä oli häikkää, merkit kieli siitä että 230 V oli kai aika kaukana ajoittain. Lopputulos: Ko. levykkeitä ei koskaan enää saatu luettua. Miksi ? Liian iso jännitelasku teki sen, että levyke pyöri ajoittain eri nopeudella kuin normaalisti kirjoittaen levyä … normaalijännitteellä ja nopeudella ei ihan osunut lukupäät samaan paikkaan …
  • 1984 KR:n 2 pv:ssä hisukisoissa 1. kerran oikeasti käytössä, itse itseluottamuksella muualla kisa-aikaan, ohjelmaa käytti ihan yksinään Mauno Korpelainen - Manu parka. Apunaan sanelija. Hieman sai antaa etätukea puhelimella - lankapuhelin oli onneksi aika lähellä kisakeskusta … 600 kilpailijan tulospalvelu hoidettiin täten 2 henkilön voimin yhdellä koneella.
  • 1984 talvella työpaikalle hankin Altoksen Xenix käyttiksellä olevan palvelin, jossa oli 8 sarjaporttia. Xenix=Yksi Unix versio, Microsoftin versio Unix System III:sta. AIvan, ei *nix ole MS:lle ihan uutta, mutta nyt vasta vuonna 2016 MS on oikeasti aloittanut tukea ohjelma-alustana *nix maailmaa tarjoamalla *nixiin mm. PoweShell lähdekoodina ja SQLServer on myös saatavana *nix alustoille sekä isona juttuna Linux Subsystem puhtaana Ubuntu versiona Windows 10:iin. Xenix kerneli on vaihtunut Torvallin Lunux kerneliin ja ohjelmat System III pääosin GNU:n vastaaviin versioihin.
  • Altos oli ”vallankumouksellista” reaalimailmassa, pieni kone (Intel 8086 prossu muistaakseni), moniajo, monenkäyttäjän jne. Parin PC:n hinnalla sai palvelimen, johon voi kytkeä yhteensä 8 päätelaitetta (pääte tai tulostin). Toki tulostin voi olla päätteen oheiskirjoittimena henk. koht. käytössäkin.
  • Kesällä 1984 oli jo C:llä tullut koodattua koko tulospalvelu taas nollasta uusiksi. Tällä kertaa kuuluttajakin sai oman päätteen, ei tarvinnut kurkkia ”olan yli” enää.
  • Ko. paketin kanssa tuli kierrettyä tulospalveluja: suunnistus, Kalevankierros, maakuntaviestit, mäkihyppykisoja, maratoneja, … tuki viesti ja max. 3 pv kisa
  • 1989 järjestimme Fin-5 rastiviikon. Koodaanko tuen 5 pv omaan vai ratkaisemmeko muuten ? Fin-5 oli käyttänyt 1988 saakka Nixdorfin systeemiä: olisi maksanut lähes 100000 mk ko. paketti. Ei mitään järkeä: yksi rekka, jossa konehuone toisessa ja varavirta perävaunussa tms. oli ko. systeemi eli jostain menneisyydestä minun mielestä
    • koska vastasin koko tulospalvelusta, en ollut innostunut samalla koodaamaan uutta
    • Norjasta löytyi X-Sport ohjelma, maksoimme siitä 5000 markkaa, Ms-DOS PC:t joka maaliin 5 kpl:tta pummasin Nokia Datalta, X-Sport tekijä Ivar Helgesen oli pari viikkoa Joensuussa Simo Juvasteen kotona. Viikossa Ivar teki tarvittavat suomennokset Juvasteiden kanssa. Sekä pari pikkujuttua, jotta tarvittava 5 pv tuki oli ok.
    • Aivan: 5 PC:tä ja koko Fin-5 tuli hoidettua loistavasti, toki osanottajia taisi olla vain n. 4000. X-Sport oli sikamaisen hieno ohjelma. Ivar oli tehnyt loistavan keskeytystekniikalla toimivan ohjelman. Miksi ? Oleellinen lisä oli Regnly-kellolaite, jolla otettiin nappulalla aika, näppäimistöllä kirjattiin numero, tulosti varaprinttiä kuittikirjoittimelle ja kun oli nro+aikapari valmis, niin sarjaportista lähti data PC:lle. Ns. 00-kontrolliidea oli upea, sillä varmistettiin ruuhkassakin että homma on synkroonissa.
    • 90-luvun lopussa järjestimme ryhmä 2 SM-pika ja SM-viestin. Kumpikin kisa yhden koneen tekniikalla. Nykyjunnut voi miettiä, miten hitossa voi onnistua.
    • KR teki 1989-2000 välisenä aikana talkoina tulospalveluja monessa paikkaa X-Sport ohjelmalla. Etenkin hiihtomaailmassa ihmeteltiin kuinka nopeita olimme. Meistä se oli vasemman käden toimintaa suunnistuskisoihin verrattuna.
      • eräs hauska tapaus oli hiihtokisassa, jossa Börjen kanssa olimme hoitamassa talkoota (moneskohan kerta …). Tiesimme tasan, että siinä oli viimeinen maaliintulija, printti ulos, virrat pois, ja eikun matkaan. Järjestäjät alkoi yskiä että pojat hei protestiaika ei ole vielä edes kunnolla alkanut, ei voi poistua, johon Börje vastaili suunnilleen: ”Tulokset on oikein, joten niistä ei tule protestia, muusta järjestelystä tehtävät protestit ei koske meitä, hyvää päivänjatkoa, nähdään taas”.
  • X-Sportissa oli Emit-tuki, mutta ko. versiota ei ollut kukaan kääntänyt suomeksi
    • Ivar laittoi koko paketin, aloin tutkimaan, mutta koskaa en saanut edes kääntäjästä menemään läpi edes alkuperäistä pakettia, eikä Ivarikaan … hautasin ko. ajatuksen
  • läheinen kommunikointi Emit AS kanssa alkoi samalla, jotta sain tarpeellista tietoa protokollasta jne.
  • 1. omat C:llä koodatut Emit-online (250) lukuohjelmat näki päivänvalon, *nix raahattavalla kannettavalla alkoi joissakin KR:n treeneissä olla Emit ja online ajanotto - väliaika-analyysejä treeneistä alkoi syntyä
  • 1996 vaihtoehdoksi jäi alkaa tutustua Pekka Pirilän ohjelmiin. Siitä alkoi yhteistyö Pekan kanssa. Koneiden määrä toki kasvoi heti johtuen Pekan tavasta pyörittää tulospalvelua. Sarjaporttiverkossa koneita. Tutustuttuani protokollaan, idea oli hyvä, kaikki sanomat replikoidaan kaikkialle (itsellä oli sama idea aikanaan teollisuusverkoissa sanomajonoista - kaikki tietää kaiken - myöhemmin tullekin syntynyt ihan virallinen ”protokolla” peer-to-peer - vertaisverkko tms.), ei tarvita palvelinta. Ok. tällä mennään. On ainakin dynaaminen, työasemia voi lisätä tarpeen mukaan ”Pirilä-verkkoon”. Yhden hajoaminen ei vaikuta mihinkään. Hyvä.
  • 2000-Jukolasta tuli veden jakaja meille: Olin/olimme päättäneet että Jukolakin siirtyy Emit-aikaan. Loppui pihdeillä toiminta kokonaan. 1999 Susiviestissä testattiin Jukolaa varten
  • Jukolaa varten kehittelin online leimaus maastossa enemmän kuin yksi leimasin
    • *nix palvelimelle UDP-kuuntelija / leimasin
    • maastossa 8-porttinen (RS-232) päätepalvelin, joka oli SDSL-verkossa kiinni kisakeskukseen. 2000 Jukolassa oli kaksi sekmenntiä kaapeloitu. Suunnittelu tehtiin rm Börjen kanssa yhteistyössä optimoiden juuri tuo verkon rakennus. SIllalle meni toinen MHS-kaapeli ja toinen meni luoteeseen 1-3 osuuksien online kautta loppuosuuksien online rastille. Kaksi onlinerastia maastossa ja yksi lähestymisessä.
    • Pirilä oli vielä sarjaporttiverkko, mutta koska Pekalla oli tuettuna Regnlyn kellolaite, niin tein em. UDP servereiden master-serverin, joka välitti Pirilälle regnly-kellon logiikalla datan yhtä sarjaporttia pitkin. Koko online oli siis yhdellä PC:llä, jossa pyöri SCO Open Server (Unix). PC oli haettu pari päivää aikaisemmin Citymarketista, samalla kun ostin pullon punkkua ja patongin iltapalalle. OK. tuo oli vara PC, joka oli siltä varalta jos varsinainen lopettaisi työsopimuksen. Jukolassa 2000 oli himpun alle 30 konetta tuossa sarjaporttiverkossa.
    • Pirilä alkoi kehittää TCP/UDP tukea. Annoin kaiken osaamiseni/kokemukseni Pekalle siltä osin. Mm. tuo päätepalvelin idea on edelleen tuettuna Pekan ohjelmissa ja toimii vaikka eipä tuota sellaisenaan taideta juuri käyttää. 2000 Jukolan kaksi päätepalvelinta on edelleen tuossa pöydällä soiden ok. Saatiin mainosta vastaan silloin 3 lainaan. Asiakkaillani oli noita käytössä, mutta kun eivät enää tarvinneet, niin pari vastaavaa edelleen käytössäni ja toimii hyvin Emit-multiporttilukijoina. Riittää kun saa jonkin TCP/IP verkon rastipukille ja ko. 1U purkkiin leimaisimet (Rs-232).
  • Koska olin aloittanut jo nettipalvelujen tuottamisen 1995, niin ns. online nettiin alkoi kiinnostaa, 1. online palvelut syntyi 2000 Jukolaan
    • ei vielä virallisesti julkaistu netissä näkyville, mutta kisaorganisaatio ja tykillä tehty online seuranta kisakeskuksessa toimi Internet-palvelimen kautta
      • valmistui niin viime tipassa ns. ei pakko tehdä, mutta jos on ”jouto aikaa”, niin saatan tehdäkin
  • Voitte kuvitella millä adreaalinilla odotin Venlojen 1. online leimausta
    • leimaus TV:ssä
    • kaikissa paikoissa näkyi leimaus: Pirilä, netti, kisapaikan tykkitulostaulu, sähköinen tulostaulu
      • lasten syntymä oli isompi juttu
      • 2004 Jämillä oli isompi juttu Teron maaliviivan ylitys ja kaikki siihen liittyvä
      • aika hieno fiilis oli, aika yksinkertaisesti ja maksimaalisen vähillä komponenteilla tuli taas tehtyä jotain
      • tuo adreaaliinipaukku piti valveilla käytännössä 72 tuntia, jossa oli yksi 2 h torkkuminen la-aamuna.
    • Online-palvelut 2000 loppuvuodesta yleiseen käyttöön. Pekka pukkasi dataa ja minä prosessoin ja julkaisin.
      • Halikkoviesti vielä käyttää ko. palvelua, koska ei ole ilmaantunut halukasta tekemään ”yhden kisan” erikoisversiota. Omani ei rajoita rastien määrää eikä osuuksien määrää eikä sarjojen, täysin dynaaminen mekanismi. Ulkoasu ym. on jo vanhahtava, mutta toimii samalla varmuudella kuin vanhemman junan vessa.
    • 2002 Pekka Variksen kanssa muljautettiin ulos reaaliaikainen tulostaulu, esityspaikka Navin järjestämä SM-pitkä. Siitä alkoi Pekan tie kohti GPS-seurantaa.
    • 2000 Jukolassa oli Simo Juvasteen laskentaan perustuva väliaika-analyysi.
    • Tuon jälkeen aloin kehittelemään omia, joiden tuloksena Analyysit olleet kaikkien käytettävissä. Noidenkin ulkoasua voisi nykyaikaistaa, mutta eihän ne pummit tekemättömiksi muutu vaikka mitä Bootstrapiä ja Angularia käyttäisi skaalautuvasti päätelaitteet tunnistaen varjostuksia lisäämällä, nappuloiden kokoa kasvattamalla.
    • 2006 Fin-5:lle tuli tehtyä aito PekkaPirilä client, joka näkyi ns. readonly työasemana. Ko. softalla tuotettiin 2006 henkilökohtaiset väliaika-analyysit. Käytännössä GNU C-kääntäjällä tehty, joten on käännettävissä: kaikki *nix alustat mukaan lukien Cygwin, Win 10 Linux subsystem. Cygwin binääriä voidaan ajaa missä tahansa Windows-XP tai uudemmassa Windows:ssa asentamatta Cygwin:ä. Ns. komentopohjainen.
    • 2014 MM-katsastukset tuli pyöriteltyä tulospalvelu, kaapista kaivettu vanhat 2000 Jukolan 8xRS232 päätepalvelimet. Pekka teki myöhemmin tuohon tuen. Emit:t kiinni ja testaus. Hienosti toimii Pekankin softassa.
    • 2017 Jukolan alla kaivettu vanha Emit-lukukoodit ja käännetty gcc:llä Windows 10 Linux Subsystem (=natiivi Ubuntu). Toimii vieläkin. Eipä tarvetta leikkiä sen enempää.

Seuraavaksi

    • oman clientin jalostaminen myös lähdekoodin pohjalta, Pekan dokut kun olivat jokseenkin aika minimalistiset
    • kanta-yhteyden jalostaminen
      • kannan kautta kaikki sanomat käytettävissä reaalikaisesti
        • oma proto ollut tätä varten valmiina jo 2016 = sanoman synnystä näkyy selaimessa alle 0.1 s = TV:lle riittävä nopeus oli tavoite
      • nuorempi sukupolvi voi kehittää uutta ja innovatiivistä kannassa olevasta datasta
    • Pekan tekemä peruspaketti on hyvä, ei siihen kannata koskea vaan mietittävä kuinka sanomia voidaan jatkokäyttää entistä laajemmin
    • kenties myös toiseen suuntaan datan puskeminen, mutta toisaalta pääosin sille on erilaisia rajapintoja jo ihan hyvin, eräajopohjaisia ja sanomapohjaisia: niitä soveltamalla onnistuu syötteetkin
    • Jukolassa 2017 Jouni Aaltosen kanssa kehiteltiin:
      • lähtöalueella joukkueen tilanne näkyy kaikille ilman lukijoita
      • tulostaulut paneelina
        • myös väliajat = kisan seuraaminen kärjen osalta onnistuu myös tulostaululla
          • osuuspaneeliin alkaa tulla 1. online leimauksesta alkaen
        • tulostaulut herääkin uudelleen kiinnostavaksi